Kallion Kantaattikuoron perinteinen tikkutiistain konsertti on tänä vuonna poikkeuksellisen laajan passio- ja Requiem-tarjonnan vastapainoksi matka Westminsteristä Haapsaluun.
Henry Purcell
Wikimedia Commons
Juuri ennen uuttavuotta 1695 kuningatar Mary kuolee. Westminster Abbeyn urkuri ja Lontoon sekulaarinkin musiikkielämän keulahahmo Henry Purcell sävelsi hautajaistilaisuuteen anglikaanisen kirkon tradition mukaiset hautajaislauselmat. Vain vajaata vuotta myöhemmin sama musiikki soi Purcellin omissa hautajaisissa. Pahat kielet kertovat, että Henryn vaimo oli laittanut kotioven lukkoon, kun miestä ei keikkareissulta kuulunut kotiin. Säveltäjäparka vilustui ja sai kuolettavan taudin.
Henry Purcell eli koko lyhyen elämänsä Euroopan polttopisteessä keskellä Lontoota. Urkujenvirittäjästä ja puhallinsoitinhuoltomiehestä tuli 22-vuotiaana opettajansa John Blow’n seuraaja Westminster Abbeyn urkurina. Uran alkutaival kului siksi paljolti kirkkomusiikin ympärillä. Myöhemmin oli aika myös muulle. Yli 800 teoksen luettelo huipentuu 1690-luvun taitteen näyttämömusiikkiin. Oopperan ja teatterimusiikin rajapinta oli tuolloin ohut, ja Purcell kehittikin bravuurikseen ”semioopperan”, musiikkipitoisen teatterikappaleen muodon, joka ei ollut kahlittuna oopperan tyyliraameihin vaan antoi säveltäjälle varsin vapaat kädet värikkääseen ilmaisuun.
Cyrillus Kreek
Karl Ustav Kreek (1889 - 1962) oli opettajan poika Länsi-Virosta. Isän työ vei Vormsin saarelle ortodoksien ylläpitämään kouluun, joka tarkoitti sitä, että opettajan perheineen oli käännyttävä ortodoksiksi. Karl Ustavista tuli Kirill, ja säveltäjänä hän käytti Cyrillus [ki’rillus] –nimeä.
Kreek opiskeli Pietarin konservatoriossa pasuunansoittoa ja sävellystä, mutta jostain syystä ei koskaan valmistunut. Elämäntyökseen hän näki tärkeämpänä olla pitkäaikaisen kotikaupunkinsa Haapsalun ”Generalmusikdirektor”, kerätä valtava määrä kansanlauluaineistoa, sekä hengellistä että maallista, sovittaa niitä ja tehdä niitä tunnetuksi. Pikkukaupungin musiikkielämän vahvistajana Kreek oli tunnustettu ja pidetty, vaikka aikalaiset eivät häntä kovin nerokkaana kuoronjohtajana pitäneetkään. Sen sijaan hän oli supliikki ja harjoituksissa usein jopa vitsikäs. Kallion Kantaattikuoron työtapakaan ehkä siis hänelle ei olisi tuntunut vieraalta. Omia sävellyksiään hän laulatti kuoroillaan aniharvoin.
Elämä kukkii ja katoaa
En liene ainoa, jolle on helppoa ajatella musiikkia maisemina, joko konkreettisina tai mielenmaisemina. Siksi nämä kaksi kokonaisuutta oli minulle luontevaa yhdistää konsertiksi. 1600-luvun Lontoossa ja neuvostoaikaisessa Haapsalussa mielenmaisemat yhdistyvät elämän katoavaisuudessa. Mutta myös kaiken harmaan takana paistavassa toivossa.
Säveltäjiä yhdistää myös ilmeisen suuri halu ilmaista tunnetiloja musiikin ja erityisesti harmonioiden keinoin. Purcell on kenties mestarillisin barokkisäveltäjä kuvaamaan kaihoisan ailahtelevaista mieltä erityisesti yksinlauluissaan. Sointukulut ovat huomattavan moderneja ja yllättäviä 1600-luvun ympäristössä. Kreekin musiikillinen raami on varsin perinteinen ja tonaalinen, mutta sen sisällä hyvinkin nopeasti vaihteleva myös dynaamisesti. Hänen sävellystuotantonsa perustuu lähes kokonaan jo olemassa oleville motiiveille, paljolti kansanmelodioille ja toisaalta vanhoille ortodoksisille sävelmille. Kansan syvät tunnot tulevat tätäkin kautta esille niin kuivassa kurjuudessa kuin toivon pilkahduksissakin.
Ja yhdistäähän säveltäjäherrasmiehiä vielä rakkaus vaskisoittoonkin. Vanhana pasunistina Kreek osasi opettaa ja ohjata puhallinorkestereita. Daavidin psalmit kuullaan konsertissa a cappella, mutta hautajaislauselmien väliin kuuluu pelkistetyn arkaaiset kommentit soitettuna vaskiyhtyeellä. Kummankin musiikin sekatyömiehen sävellyksissä oli vokaalimusiikilla lisäksi vankkumaton sija.
Elämä kukkii ja katoaa, mutta toivo elää – niin Lontoossa kuin Haapsalussakin.
Tommi Niskala
KUULE MINUA Kallion kirkossa tiistaina 4. huhtikuuta klo 19
Kallion Kantaattikuoro, Olli Pyylampi (urut), Kallion Kapellin vasket, joht. Tommi Niskala
Cyrillus Kreek (1889–1962): Taaveti laulud
Henry Purcell (1659–1695): Funeral Sentences
Lähteinä käytetty
- Elsa Mensalo: Cyrillus Kreek ja Daavidin psalmit – tekstin ja harmonian suhde kolmessa Taaveti Laulussa (Sibelius-Akatemia 2020)
- Anu Kõlar: Cyrillus Kreek ja Eesti muusikaelu (Eesti Muusika- ja Teatriakadeemia 2010)
