Jouluoratorio joulun tuopi

Rakkaat kuoromusiikin ystävät, hyvää uutta vuotta!

Siis sitä uutta kirkkovuotta, joka juuri nyt ensimmäisestä adventista alkaa. Suuren juhlan perään seuraa joulupaastonaika eli niin sanottu pikkupaasto, joka kestää siis aina jouluaattoon saakka. Jo hyvissä ajoin ennen tätä on kaikki kaupungin kauppakeskukset pitäneet joulunavauksensa, ja Stockmannin ylimmässä kerroksessa on jo marraskuun alkuviikkona täysi joulu päällä. Pikkujoulukausi alkaa, ja joka kulmalla on jos jonkinmoista juhlaa. Odottavasta paastonajasta ei välillä ole tietoakaan.

Kallion Kantaattikuorolla tämä on kymmenes Jouluoratorio. Perinteen potkaisi käyntiin Kati Pirttimaa, joka jo sen ensimmäisen jälkeen siirtyi naapurihiippakuntaan töihin. Koronan ja muiden syiden takia on jokunen vuosi jäänyt väliin. Ensimmäistä kertaa esitämme Jouluoratoriota näin lähellä joulua. Yleensä esitys on osunut pahimpaan konserttisumaan kuun puoleen väliin.

21.12. sattuu olemaan Tuomaan ja samalla Tommin päivä. Kun olin pieni, radiossa ja tekkkarissa soi usein laulu "Kolme yötä jouluun on". Silloin ajattelin, että Tommin päivästä alkaa se virallinen varsinainen joulu.

Jouluoratoriohan on kuuden kantaatin sarja, jotka on alunperin tarkoitettu esitettäväksi yksi kerrallaan eri joulun pyhinä aina loppiaiseen saakka. Ensimmäinen ei ole adventtikantaatti, vaan joulupäivän kantaatti.

Jos joulu alkaisi Tommin päivästä, voisi se tavallaan olla hyväkin asia. Ei tulisi ainakaan liikaa etkoiltua. Mutta silloin koko odotuksen aika vesittyisi, ja odotus kuuluu mielestäni kaikella tavalla jouluun. Ei meillä muutoin olisi neljän viikon mittaista paastonaikaa kirkkovuosikalenterissakaan.

Minulta kysytään usein, eikö nuo joululaulut jo ala tulla korvista ulos. Kyllähän ne välillä sitä tekevät, myönnetään. Omassa työssäni joulu alkaa jo lokakuussa, kun kokoan Kallion kirkon koko joulukonserttitarjonnan kasaan. Muutakin joulun suunnittelua on kosolti. Karkeasti laskettuna jouluasiat ovat oman mieleni päällä noin yhden neljäsosan vuodesta. Joululaulujen laulatus alkaa jo marraskuun puolella.

Tähän vastalääkkeenä yritän omalla kohdallani pantata joitain asioita joulunpyhiin. Perinteiseen jouluruokaan en koske ennen aattoa, jos vain mahdollista. Jumalanpalvelusmusiikkeja suunnitellessani ei varsinaisia joululauluja adventin aikana vielä päästetä läpi. Mutta on myös paljon niitä, joille joulua vähän täytyy tehdä, tuoda ja viedä. Monet meistä osaavat kukin tavallaan ottaa odotuksesta hyötyä ja hupia itselleen. On myös niitä, joiden luo täytyy viedä joululaulu tai kukkanen. Tähän ei aika riittäisi, jos vain kolme yötä aikaa olisi.

Sain kuorolaisilta lahjaksi jo monta joulua sitten tähden, sellaisen pahvisen aika ison, jonne saa oikein valon sisään. Viime vuosina se on kaivettu esiin ja ripustettu ikkunaan ensimmäisen adventtisunnuntain iltana, kun kaikki työt on tehty. Kotona saa odotus alkaa siitä. On lupa miettiä koska voisi vaikka pipareita tehdä. Lanttulaatikko jää vielä viikoiksi kauppaan.

Siksi tänä vuonna olen erityisen iloinen, että Jouluoratorion paketoinnin jälkeen saan lähteä lanttulaatikkoa ostamaan. Kolme yötä silloin jouluun on, hyvä Tuomas ja Jouluoratorio ne joulun tuovat.

Tommi Niskala
kanttori, dir. cant., Kallion Kantaattikuoron taiteellinen johtaja